Research projects by Matti Välimäki
(Funded by: Kone Foundation)
This doctoral thesis analyses the formulation and development of main Finnish parties' immigratio... more This doctoral thesis analyses the formulation and development of main Finnish parties' immigration and immigrant policy stances during the last 40 years. Empirical analysis is based on qualitative methodologies, such as contextualization, periodization and discourse analysis. Primary data consists of party platforms and other official statements, party councils', governments' and congresses' transcripts and transcripts of the debates in the national parliament. The project consists of four sub-studies.
This is the first comprehensive study to look into the immigration and immigrant policy stances of the Finnish parties on a longer time frame. It allows drawing conclusions on the party-specific preferences, premises, developments and conflicts inside and between the parties regarding multiple and often complex migration issues. The study will also formulate an empirical data -based periodization of Finnish party-political discussion on immigration.
Journal Articles by Matti Välimäki
Ennen ja nyt, 2018
Maakuvatyöllä tarkoitetaan perinteisesti valtiollista, ulkomaisille yleisöille suunnattua viestin... more Maakuvatyöllä tarkoitetaan perinteisesti valtiollista, ulkomaisille yleisöille suunnattua viestintää, jonka tavoitteena on valtiollisten etujen ajaminen, maan maineen tai identiteetin kirkastaminen ja ulkomaisiin päättäjiin vaikuttaminen kansalaismielipiteen kautta. Maakuvatyön tutkimuksessa on kuitenkin viime vuosina kiinnitetty huomiota siihen, että valtioiden toiminnan tavoitteena voi joissain tapauksissa olla kielteisen vaikutelman luominen edustamastaan maasta. Tavoite vaikuttaa olevan ristiriidassa suhteessa perinteisiin käsityksiin maakuvatyöstä, sillä tavallisesti on korostettu ennen muuta vetovoimaisen kuvan luomisen keskeisyyttä viestittäessä ulkomaisten yleisöjen kanssa.
Nostan seuraavassa esille tutkimusmahdollisuuksia maakuvatyön tutkimuksessa vähemmälle huomiolle jääneestä näkökulmasta: maan esittämisestä ei-houkuttelevana potentiaalisille turvapaikanhakijoille. Viimeisten parin vuosikymmenen aikana suomalaisessa maahanmuuttokeskustelussa on saanut vakiintuneen sijan harjoitetun politiikan perustelu " vetovoimatekijöiden " vähentämiseen viittaamalla. Taustalla on ajatus, että Suomesta kansainvälistä suojelua hakevat ihmiset tekisivät vertailua EU-jäsenmaiden välillä ja valitsisivat valtion, jossa ovat suotuisimmat turvapaikkajärjestelmän puitteet. " Vetovoimatekijöiden " vähentämisellä on perusteltu esimerkiksi perheenyhdistämispolitiikkaa sekä alaikäisiä yksintulleita turvapaikanhakijoita ja turvapaikanhakijoiden palveluita koskevia lainmuutoksia.
![Research paper thumbnail of Kansainvälisten muutosten puristuksessa. Keskustan, kokoomuksen ja sosiaalidemokraattien pakolaispolitiikka 1973-2015. [Refugee politics of the Centre Party, the National Coalition Party and the SDP, 1973-2015]](https://attachments.academia-assets.com/57161598/thumbnails/1.jpg)
Historiallinen Aikakauskirja, 2017
(See below for English)
Artikkeli käsittelee keskustan, kokoomuksen
ja sosiaalidemokraattien pak... more (See below for English)
Artikkeli käsittelee keskustan, kokoomuksen
ja sosiaalidemokraattien pakolaispolitiikkaan
liittyvien näkemysten kehitystä vuosina
1973–2015. Tutkimus osoittaa, että puolueiden
varsin yhtenevien näkökulmavalintojen,
aihepiirin poliittisen merkittävyyden kasvun ja
kansainvälisen toimintaympäristön muutosten
pohjalta on eriteltävissä kolme muutoskautta.
----
Abstract: Under pressure from international
developments. Refugee politics of the Centre
Party, the National Coalition Party and the
Social Democratic Party, 1973–2015.
This study is the first account of Finnish political
parties’ refugee policy statements covering the last
four decades. It analyses the official policy statement
documents of the three most electorally successful
parliamentary parties of the era, i.e. the Centre Party
(CP), the National Coalition Party (NCP) and the Social
Democratic Party (SDP). The main contribution is
the realization that it is possible to distinguish three
distinctive periods of formulation of refugee politics
from the early 1970s to the 2010s that reflect the
parties’ policy goals, i.e. the period of international
politics and single issues (1973–1987), period of reactivity
and strengthening of rights (1988–1998) and
period of the European Union and restrictive policy
(1999–2015).
The article shows that these parties
have framed refugee policy issues significantly similarly
during these periods. However, the SDP has stood
out from the other two by putting more emphasis on
international solidarity and basic rights deriving largely
from its background as a socialist and working-class
movement. The CP and NCP have shared some of the
SDP’s views concerning integration, basic rights and
Finland’s international responsibility, but in the 2000s,
the two parties have adopted more right-wing and
conservative approaches, such as emphasizing law and
order issues, and cutting public spending.
Discourse & Society, Jan 30, 2017
This article provides an analysis and typology of the discursive strategies nationalist-populist ... more This article provides an analysis and typology of the discursive strategies nationalist-populist anti-immigration parties use when responding to racism accusations in mainstream news. The typology is based on a three-party comparative analysis of statements given in national public service media by the representatives of three electorally successful Northwestern European populist parties – the UK Independence Party, the Finns Party and the Sweden Democrats. When responding to racism accusations, populist parties use both submissive and confrontational sets of discursive strategies in varying combinations to communicate an ambivalent attitude towards racism. This ambivalence is communicated both on the level of an individual speaker utilizing several strategies and on the level of multiple speakers communicating contradictory messages. The comparative analysis suggests that country-specific contexts, and the statuses of both the persons under accusation and the responders giving statements, affect to what extent responses to racism accusations tend to be confrontational.
Book chapters by Matti Välimäki
Finnish Colonial Encounters (Eds. Merivirta, Koivunen & Särkkä, Palgrave), 2021
In this chapter, we discuss the operationalization of the concepts of imperialism and colonialism... more In this chapter, we discuss the operationalization of the concepts of imperialism and colonialism in Finnish parliamentary debates, from independence (1917) to EU membership (1995). Within this period, the two concepts appeared mainly during the 1920s, the 1970s, and the 1990s. Finnish parliamentarians viewed imperialism and colonialism mainly as outside observers, and portrayed them almost exclusively in negative terms. In their self-perception, Finland was not complicit in past or present global colonial or imperial structures. The concepts of empire, imperialism, colony, and colonialism entered the parliamentary vocabulary almost exclusively in reference to international developments and events, and reflected transnational intellectual currents and debates. The only clear domestic contexts were related to the class conflict (imperialism) and representations of intra-state regional inequality in debates concerning the exploitation of natural resources (colonialism). One of the most persistent ways in which imperialism manifested itself was the view on the left, emphasizing the capitalist foundations of imperialism. Finnish politicians also perceived imperialism and colonialism as ever-present dangers threatening small nations, and as ideas that had shaped the characteristics of international institutions from the League of Nations to the EU.
Tämä luku tarkastelee suomalaisen maahanmuuttopolitiikan viimeisen hieman yli viiden vuosikymmene... more Tämä luku tarkastelee suomalaisen maahanmuuttopolitiikan viimeisen hieman yli viiden vuosikymmenen aikana tapahtunutta eurooppalaistumista. Tarkastelu ulottuu jäsenyyttä edeltäville vuosikymmenille, jolloin rakennettiin eurooppalaistumisen edellytyksiä. Maahanmuuton eurooppalaistuminen on ollut nähtävillä useamman eri politiikan tason kehityksessä. Ensinnäkin lainsäädäntöä on muokattu ulkomaalaisten perus- ja ihmisoikeudet huomioivaan suuntaan 1980-luvun lopulta lähtien. Toisekseen EU:n yhteisen turvapaikkapolitiikan (Common European Asylum System, CEAS) ja lainsäädännöllisten vähimmäisvaatimusten (acquis communautaire) tavoitteita on tuotu 1990-luvun lopulta lähtien kansalliseen lainsäädäntöön. Kolmanneksi eurooppalaistumisen vaikutukset viisumi- ja rajavalvontakäytäntöihin ovat olleet merkittäviä. Suomen asennoitumisen selittämiseksi hahmotamme luvussa neljä ajanjaksoa koskien kansalliseen politiikkaan ja lakiin omaksuttuja eurooppalaisia tavoitteita sekä Suomen pyrkimyksiä vaikuttaa eurooppalaisiin ratkaisuihin. Kaudet ovat: Pohjoismainen esinäytös ja valmistautuminen eurooppalaistumiseen (1954–1996), Osaksi EU:n yhteistä maahanmuutto- ja turvapaikkajärjestelmää (1997–2008), Lissabonin sopimus – yhteisen politiikan haasteiden esiinnousu (2009–2014) ja ”Pakolaiskriisi” ja yhteisen politiikan umpikuja (2015–2019). Suhteutamme muutokset eri aikoina Euroopassa ja Euroopan unionin muuttoliikkeiden sääntelyssä tapahtuneeseen kehitykseen.
The Far Right and the Environment: Politics, Discourse and Communication. Edition: 1st. Chapter: 9. Publisher: Routledge, 2019
This chapter analyses the (anti-)environmental communication of the Finns Party (Perussuomalaiset... more This chapter analyses the (anti-)environmental communication of the Finns Party (Perussuomalaiset, PS) - a rural-populist anti-establishment party turned a radical-right populist anti-immigration party. We provide both an overview of the Finns Party's environmental communication and a closer analysis of the performative aspects of Finnish populist anti-environmentalism in the media.
![Research paper thumbnail of Politiikka [Politics].](https://attachments.academia-assets.com/63758185/thumbnails/1.jpg)
Martikainen & Pitkänen (toim.) Muuttoliikkeiden vuosisata [Century of Migrations]., 2020
MUUTTOLIIKKEIDEN POLITIIKKA MAHDOLLISTAA JA RAJAA RYHMIEN JA YKSILÖIDEN ASEMIA JA OIKEUKSIA.
Mu... more MUUTTOLIIKKEIDEN POLITIIKKA MAHDOLLISTAA JA RAJAA RYHMIEN JA YKSILÖIDEN ASEMIA JA OIKEUKSIA.
Muuttoliikkeitä koskevan päätsenteon ratkaisut ja muuttajiin asennoituminen vaikuttavat miljoonien ihmisten asemaan ja elämisen mahdollisuuksiin. Kansainvälisiä muuttoliikkeitä koskeva politiikka rajoittaa ihmisten liikkumista ja hyvän elämän tavoittelua koskevia oikeuksia. Lisäksi muuttoliikkeiden politiikka liittyy valtioiden kansainväliseen oikeuteen perustuvaan valtaan määrittää sitä, kuka voi asettua niiden hallinnoimalle maantieteelliselle alueelle ja siellä asuvan väest osak si. Koska nämä kysymykset ovat yksilden ja v altioiden kannalta perustavanlaatuisia, ei ole ihme, että kansainvälinen muuttoliike on politiikan agendalla tärkeä ja ajoittain intohimoisia kannanottoja kirvoittava aihe.
Muuttoliikkeiden politiikan monitahoisuus
Laajan näkemyksen mukaan politiikan alaan kuuluvat sekä korkean tason päätsenteossa että ihmisten arkipäiväisessä kanssakäymisessä vaikuttavat yhteiskunnallisen vallanjaon, hierarkioiden, mahdollisuuksien ja rajoitusten ilmentymät. Ihmisten identiteettien ja yhteiskunnallisten asemien määrittely sekä kamppailu erilaisten tavoitteiden oikeuttamisesta on olennainen osa sekä edustuksellista politiikkaa, jota toteutetaan parlamenteissa, valtuustoissa ja hallituksissa, että poliittisuutta, joka ilmentyy eri keskustelun areenoilla, kuten sanomalehdistössä, verkossa tai muussa ihmisten välisessä kanssakäymisessä. Päätöksentekijöiden näkökulmasta muuttoliikkeiden politiikassa on pohjimmiltaan kyse pyrkimyksestä vaikuttaa yhteiskunnan kehityskulkuihin ja ennakoida niitä. Muuttoliikkeiden valtiotason politiikka voidaan jakaa viiteen osa-alueeseen:
E. Lyytinen (ed.) Turvapaikanhaku ja pakolaisuus Suomessa [Asylum seekers and refugees in Finland]. , 2019
Non-refereed articles by Matti Välimäki
Suomi ja pakolaiset - Ensimmäinen vuosisata 1917-2017.
Conference papers by Matti Välimäki
Paper at The 18th Nordic Migration Research Conference, Oslo 11-12 August 2016.
Uploads
Research projects by Matti Välimäki
This is the first comprehensive study to look into the immigration and immigrant policy stances of the Finnish parties on a longer time frame. It allows drawing conclusions on the party-specific preferences, premises, developments and conflicts inside and between the parties regarding multiple and often complex migration issues. The study will also formulate an empirical data -based periodization of Finnish party-political discussion on immigration.
Journal Articles by Matti Välimäki
Nostan seuraavassa esille tutkimusmahdollisuuksia maakuvatyön tutkimuksessa vähemmälle huomiolle jääneestä näkökulmasta: maan esittämisestä ei-houkuttelevana potentiaalisille turvapaikanhakijoille. Viimeisten parin vuosikymmenen aikana suomalaisessa maahanmuuttokeskustelussa on saanut vakiintuneen sijan harjoitetun politiikan perustelu " vetovoimatekijöiden " vähentämiseen viittaamalla. Taustalla on ajatus, että Suomesta kansainvälistä suojelua hakevat ihmiset tekisivät vertailua EU-jäsenmaiden välillä ja valitsisivat valtion, jossa ovat suotuisimmat turvapaikkajärjestelmän puitteet. " Vetovoimatekijöiden " vähentämisellä on perusteltu esimerkiksi perheenyhdistämispolitiikkaa sekä alaikäisiä yksintulleita turvapaikanhakijoita ja turvapaikanhakijoiden palveluita koskevia lainmuutoksia.
Artikkeli käsittelee keskustan, kokoomuksen
ja sosiaalidemokraattien pakolaispolitiikkaan
liittyvien näkemysten kehitystä vuosina
1973–2015. Tutkimus osoittaa, että puolueiden
varsin yhtenevien näkökulmavalintojen,
aihepiirin poliittisen merkittävyyden kasvun ja
kansainvälisen toimintaympäristön muutosten
pohjalta on eriteltävissä kolme muutoskautta.
----
Abstract: Under pressure from international
developments. Refugee politics of the Centre
Party, the National Coalition Party and the
Social Democratic Party, 1973–2015.
This study is the first account of Finnish political
parties’ refugee policy statements covering the last
four decades. It analyses the official policy statement
documents of the three most electorally successful
parliamentary parties of the era, i.e. the Centre Party
(CP), the National Coalition Party (NCP) and the Social
Democratic Party (SDP). The main contribution is
the realization that it is possible to distinguish three
distinctive periods of formulation of refugee politics
from the early 1970s to the 2010s that reflect the
parties’ policy goals, i.e. the period of international
politics and single issues (1973–1987), period of reactivity
and strengthening of rights (1988–1998) and
period of the European Union and restrictive policy
(1999–2015).
The article shows that these parties
have framed refugee policy issues significantly similarly
during these periods. However, the SDP has stood
out from the other two by putting more emphasis on
international solidarity and basic rights deriving largely
from its background as a socialist and working-class
movement. The CP and NCP have shared some of the
SDP’s views concerning integration, basic rights and
Finland’s international responsibility, but in the 2000s,
the two parties have adopted more right-wing and
conservative approaches, such as emphasizing law and
order issues, and cutting public spending.
Book chapters by Matti Välimäki
Muuttoliikkeitä koskevan päätsenteon ratkaisut ja muuttajiin asennoituminen vaikuttavat miljoonien ihmisten asemaan ja elämisen mahdollisuuksiin. Kansainvälisiä muuttoliikkeitä koskeva politiikka rajoittaa ihmisten liikkumista ja hyvän elämän tavoittelua koskevia oikeuksia. Lisäksi muuttoliikkeiden politiikka liittyy valtioiden kansainväliseen oikeuteen perustuvaan valtaan määrittää sitä, kuka voi asettua niiden hallinnoimalle maantieteelliselle alueelle ja siellä asuvan väest osak si. Koska nämä kysymykset ovat yksilden ja v altioiden kannalta perustavanlaatuisia, ei ole ihme, että kansainvälinen muuttoliike on politiikan agendalla tärkeä ja ajoittain intohimoisia kannanottoja kirvoittava aihe.
Muuttoliikkeiden politiikan monitahoisuus
Laajan näkemyksen mukaan politiikan alaan kuuluvat sekä korkean tason päätsenteossa että ihmisten arkipäiväisessä kanssakäymisessä vaikuttavat yhteiskunnallisen vallanjaon, hierarkioiden, mahdollisuuksien ja rajoitusten ilmentymät. Ihmisten identiteettien ja yhteiskunnallisten asemien määrittely sekä kamppailu erilaisten tavoitteiden oikeuttamisesta on olennainen osa sekä edustuksellista politiikkaa, jota toteutetaan parlamenteissa, valtuustoissa ja hallituksissa, että poliittisuutta, joka ilmentyy eri keskustelun areenoilla, kuten sanomalehdistössä, verkossa tai muussa ihmisten välisessä kanssakäymisessä. Päätöksentekijöiden näkökulmasta muuttoliikkeiden politiikassa on pohjimmiltaan kyse pyrkimyksestä vaikuttaa yhteiskunnan kehityskulkuihin ja ennakoida niitä. Muuttoliikkeiden valtiotason politiikka voidaan jakaa viiteen osa-alueeseen:
Link to the volume:
https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/84073/jytky_eduskuntavaalien_2011_mediajulkisuus.pdf?sequence=1
Non-refereed articles by Matti Välimäki
Conference papers by Matti Välimäki
This is the first comprehensive study to look into the immigration and immigrant policy stances of the Finnish parties on a longer time frame. It allows drawing conclusions on the party-specific preferences, premises, developments and conflicts inside and between the parties regarding multiple and often complex migration issues. The study will also formulate an empirical data -based periodization of Finnish party-political discussion on immigration.
Nostan seuraavassa esille tutkimusmahdollisuuksia maakuvatyön tutkimuksessa vähemmälle huomiolle jääneestä näkökulmasta: maan esittämisestä ei-houkuttelevana potentiaalisille turvapaikanhakijoille. Viimeisten parin vuosikymmenen aikana suomalaisessa maahanmuuttokeskustelussa on saanut vakiintuneen sijan harjoitetun politiikan perustelu " vetovoimatekijöiden " vähentämiseen viittaamalla. Taustalla on ajatus, että Suomesta kansainvälistä suojelua hakevat ihmiset tekisivät vertailua EU-jäsenmaiden välillä ja valitsisivat valtion, jossa ovat suotuisimmat turvapaikkajärjestelmän puitteet. " Vetovoimatekijöiden " vähentämisellä on perusteltu esimerkiksi perheenyhdistämispolitiikkaa sekä alaikäisiä yksintulleita turvapaikanhakijoita ja turvapaikanhakijoiden palveluita koskevia lainmuutoksia.
Artikkeli käsittelee keskustan, kokoomuksen
ja sosiaalidemokraattien pakolaispolitiikkaan
liittyvien näkemysten kehitystä vuosina
1973–2015. Tutkimus osoittaa, että puolueiden
varsin yhtenevien näkökulmavalintojen,
aihepiirin poliittisen merkittävyyden kasvun ja
kansainvälisen toimintaympäristön muutosten
pohjalta on eriteltävissä kolme muutoskautta.
----
Abstract: Under pressure from international
developments. Refugee politics of the Centre
Party, the National Coalition Party and the
Social Democratic Party, 1973–2015.
This study is the first account of Finnish political
parties’ refugee policy statements covering the last
four decades. It analyses the official policy statement
documents of the three most electorally successful
parliamentary parties of the era, i.e. the Centre Party
(CP), the National Coalition Party (NCP) and the Social
Democratic Party (SDP). The main contribution is
the realization that it is possible to distinguish three
distinctive periods of formulation of refugee politics
from the early 1970s to the 2010s that reflect the
parties’ policy goals, i.e. the period of international
politics and single issues (1973–1987), period of reactivity
and strengthening of rights (1988–1998) and
period of the European Union and restrictive policy
(1999–2015).
The article shows that these parties
have framed refugee policy issues significantly similarly
during these periods. However, the SDP has stood
out from the other two by putting more emphasis on
international solidarity and basic rights deriving largely
from its background as a socialist and working-class
movement. The CP and NCP have shared some of the
SDP’s views concerning integration, basic rights and
Finland’s international responsibility, but in the 2000s,
the two parties have adopted more right-wing and
conservative approaches, such as emphasizing law and
order issues, and cutting public spending.
Muuttoliikkeitä koskevan päätsenteon ratkaisut ja muuttajiin asennoituminen vaikuttavat miljoonien ihmisten asemaan ja elämisen mahdollisuuksiin. Kansainvälisiä muuttoliikkeitä koskeva politiikka rajoittaa ihmisten liikkumista ja hyvän elämän tavoittelua koskevia oikeuksia. Lisäksi muuttoliikkeiden politiikka liittyy valtioiden kansainväliseen oikeuteen perustuvaan valtaan määrittää sitä, kuka voi asettua niiden hallinnoimalle maantieteelliselle alueelle ja siellä asuvan väest osak si. Koska nämä kysymykset ovat yksilden ja v altioiden kannalta perustavanlaatuisia, ei ole ihme, että kansainvälinen muuttoliike on politiikan agendalla tärkeä ja ajoittain intohimoisia kannanottoja kirvoittava aihe.
Muuttoliikkeiden politiikan monitahoisuus
Laajan näkemyksen mukaan politiikan alaan kuuluvat sekä korkean tason päätsenteossa että ihmisten arkipäiväisessä kanssakäymisessä vaikuttavat yhteiskunnallisen vallanjaon, hierarkioiden, mahdollisuuksien ja rajoitusten ilmentymät. Ihmisten identiteettien ja yhteiskunnallisten asemien määrittely sekä kamppailu erilaisten tavoitteiden oikeuttamisesta on olennainen osa sekä edustuksellista politiikkaa, jota toteutetaan parlamenteissa, valtuustoissa ja hallituksissa, että poliittisuutta, joka ilmentyy eri keskustelun areenoilla, kuten sanomalehdistössä, verkossa tai muussa ihmisten välisessä kanssakäymisessä. Päätöksentekijöiden näkökulmasta muuttoliikkeiden politiikassa on pohjimmiltaan kyse pyrkimyksestä vaikuttaa yhteiskunnan kehityskulkuihin ja ennakoida niitä. Muuttoliikkeiden valtiotason politiikka voidaan jakaa viiteen osa-alueeseen:
Link to the volume:
https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/84073/jytky_eduskuntavaalien_2011_mediajulkisuus.pdf?sequence=1
Tärkeimpiä primääriaineistoja ovat keskustan, kokoomuksen ja SDP:n korkeimpien päätöselinten tarkasteluvälillä (1973–2015) hyväksymät ohjelmat ja kirjalliset julkilausumat (artikkelit 1, 2 ja 3). Lisäksi artikkelissa 1 tarkastellaan valtioneuvoston kansainvälistä suojelua hakevia ja saavia henkilöitä koskevia ohjelmia ja kirjallisia julkilausumia sekä tätä maahanmuuttajaryhmää koskevia hallituksen esityksiä ja lainsäädäntöä vuosina 1973–2015. Väitöskirjan artikkelissa 3 hyödynnetään ohjelmien ja kirjallisten julkilausumien lisäksi keskustan, kokoomuksen, SDP:n, SKDL:n ja vasemmistoliiton sisäisten toimielinten asiakirjoja vuosina 1986–1991. Väitöskirjan artikkelissa 4 tarkastellaan Iso-Britannian, Ruotsin ja Suomen yleisradioyhtiöiden verkkouutisointia, ja sitä, kuinka näiden maiden populistipuolueet (ml. perussuomalaiset) ovat vuosina 2010–2015 vastanneet uutisissa puolueita vastaan esitettyihin rasismisyytöksiin.
Väitöstutkimus osoittaa, että puolueiden tulkinnat toimintaympäristön muutoksista sekä mukautuminen suomalaisen yhteiskunnan ja kansainvälisten sitoumusten muutoksiin sekä äänestäjäkunnan mielipiteisiin ohjaavat niiden suhtautumista maahanmuuttokysymyksiin Lisäksi puolueiden maahanmuuttonäkemykset ovat monilta osin ymmärrettävissä niiden ideologisten traditioiden ja näkökantojen kautta.
Väitöstutkimuksen tulosten perusteella tärkein maahanmuutto- ja ulkomaalaisnäkemyksiin vaikuttanut muutos suomalaisessa politiikassa on siirtyminen kylmän sodan Neuvostoliiton näkemykset huomioineesta politiikasta Suomen kehityksen sitomiseen Länsi-Euroopan integraatioon. Tämä muutos on pitänyt sisällään myös aiempaa vahvemman sitoutumisen perus- ja ihmisoikeuksiin, jotka on määritelty Euroopan yhteisöissä ja YK:ssa. Lähtökohtana keskustan, kokoomuksen ja SDP:n pakolaispolitiikkaa koskevassa argumentoinnissa on yleensä ollut valtiollinen humanitarismi, joka nojaa moraalisiin näkökantoihin, joiden tavoitteena on inhimillisen kärsimyksen vähentäminen. Työperusteista maahanmuuttoa koskevat tavoitteet on tavallisesti perusteltu valtiolle koituvan hyödyn kautta, eli valtiollisella utilitarismilla.
Politics within the frameworks of international, national and ideological conditions: Finnish political parties and immigration, 1973–2015
The dissertation explores the development of immigration views of Finnish political parties from 1973 to 2015. The dissertation deepens not only the understanding of party viewpoints, but also the principles and contemporary history of the regulation of immigration and immigrants in the Finnish political and legal system. The dissertation consists of an introductory part and four independent articles. The focus is especially on the objectives of the parties close to the centre of the political spectrum, i.e. the Centre Party (Keskustapuolue r.p./Suomen Keskusta r.p.), the National Coalition Party (Kansallinen Kokoomus r.p.), and the Social Democratic Party of Finland (SDP, Suomen Sosialidemokraattinen Puolue r.p.). The previous studies of immigration and immigrant policy have not reflected their importance for policy development and their general importance in the Finnish political system over the last five decades. In addition, the study investigates to a lesser extent the views of the Finnish People's Democratic League (SKDL, Suomen Kansan Demokraattinen Liitto r.p.), the Finns Party (Perussuomalaiset r.p.), the Finnish Rural Party (Suomen Maaseudun Puolue r.p.), and the Left Alliance (Vasemmistoliitto r.p.).
The main primary source materials consist of the published political statements and programs approved by the Centre Party, the National Coalition Party, and the SDP governing bodies in 1973–2015 (articles 1–3). In addition, the article 1 examines the Finnish government’s programs and written statements on persons seeking or receiving international protection, and government proposals and legislation concerning this group of immigrants from 1973 to 2015. In addition to the published political statements and programs, the article 3 investigates documents of internal institutions of the Centre Party, the Left Alliance, the National Coalition Party, the SDP, and the SKDL from 1986 to 1991. The article 4 examines online news coverage of UK, Swedish and Finnish national broadcasting companies to explore how populist parties (including the Finns Party) in these countries have responded to accusations of racism in the news from 2010 to 2015.
The dissertation argues that the parties' interpretation of the changes in their operating environment, as well as their adaptation to changes in Finnish society, international commitments and public opinion influence their outlooks towards immigration issues. In addition, the views of the parties are in many respects explainable by their ideological traditions and ideologically influenced points of departure.
According to the analysis, the most important change in Finnish politics that have influenced immigration and immigrant views is the transition from the Cold War policy that takes into account the views of the Soviet Union to an era of linking Finnish development to the integration of Western Europe. This transition has also been associated with the commitment to the fundamental and human rights agreed in the European Communities and the UN. The point of departure of the argumentation of the Centre Party, the National Coalition Party, and the SDP regarding refugee policy is conceptualized as state humanitarianism, which relies on moral considerations aimed at reducing human suffering. The objectives relating to the labour immigration are usually justified by the benefits to the state, that is, they rely on state utilitarianism.
Varsinais-Suomen Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (Varsinais-Suomen ELY-keskus) esityksen uuden maakunnallisen maahanmuuttostrategian laadinnasta osana
maakuntauudistuksen valmistelua. Painopisteiksi strategiaan määritettiin maahanmuutto- ja kotouttamistyön linjaaminen, varautuminen kasvavaan työvoiman rekrytointiin ulkomailta sekä maakunnassa asuvien maahanmuuttajien kotoutumisen ja työllistymisen
edistäminen.
Siirtolaisuusinstituutti on vastannut vuoden 2019 aikana hankkeen käytännön toteutuksesta tehden yhteistyötä lukuisten eri tahojen kanssa. Varsinais-Suomen
ELY-keskus, TE-palvelut ja MYR ovat koordinoineet hanketta.
Tässä raportissa kuvataan
Varsinais-Suomen maahanmuuttostrategia 2020-luvulle -hankkeessa kerättyjen tausta-aineistojen kerääminen ja analyysi strategiadokumenttia yksityiskohtaisemmin. Varsinainen maahanmuuttostrategia julkaistaan vuoden 2020 aikana erillisenä dokumenttina.
Hankkeen kantavana näkökulmana on osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen Varsinais-Suomessa, ja keskittyminen maahanmuuton ja kotouttamistoimien osuuteen tässä tavoitteessa. Hankkeella on ollut kaksi keskeistä toiminnallista päämäärää.
Ensinnäkin laatia ohjelma: ”Varsinais-Suomen maahanmuuttostrategia 2020-luvulle”, ja toiseksi ottaa mukaan valmisteluun ja tätä kautta pyrkiä sitouttamaan maakunnan eri toimijoita yhteisiin päämääriin, jotka kirjataan osaksi maahanmuuttostrategiaa. Näistä ensimmäinen on edellyttänyt toista, eli hanke alkoi kesällä ja syksyllä 2019 yhteisten
tavoitteiden määrittelyllä osallistavana haastattelu-, keskustelu- ja tiedonkeruuprosessina, jonka aikana koottiin aineisto ja kehittämisajatukset käsillä olevaa raporttia
sekä lopullista maahanmuuttostrategiaa varten.
Lisäksi tiedonkeruuvaiheen aikana kerättiin tilasto- ja ennustetietoa Varsinais-Suomen työllisyydestä ja ulkomaalaistaustaisesta väestöstä sekä toteutettiin kysely varsinaisuomalaisille yrityksille ja kuntien
maahanmuuttajapalveluille. Selvityshanke on siis koostunut kahdesta kokonaisuudesta:
1. Osallistava keskusteluprosessi
• Haastattelut ja keskustelutilaisuudet, joissa eri varsinaissuomalaiset sidosryhmät voivat pohtia yhdessä ulkomaalaistaustaisen väestön työllistymisen ja asettautumisen tämän päivän ja tulevaisuuden kysymyksiä ja ratkaisuja.
• Haastatteluiden ja keskustelutilaisuuksien kautta saadaan aikaan yhteinen näkemys toivottavasta kehityksestä ja toimista tavoitteiden saavuttamiseksi.
• Prosessi lisää yhteisymmärrystä, ja mahdollisesti myös yhteistyötä eri toimijoiden välillä.
2. Kirjalliset tuotokset
• Varsinais-Suomen maahanmuuttostrategia 2020-luvulle.
• Varsinais-Suomen maahanmuuttostrategia 2020-luvulle: Tausta-aineistot.